Auvo Kurvinen 1916-1979

Auvo-kurvinen-1916-1979

Auvo Kurvinen syntyi Pirkkalassa 18.1.1916 rovasti Pietari J. I. Kurvisen ja Ilma Maria Konkolan seitsenlapsisen perheen keskimmäiseksi. Lapsuutensa hän vietti Karkussa, jossa vanhemmat johtivat evankelista kansanopistoa.

Rovasti Kurvinen oli varhaisen suomalaisen virsirunouden arvostettu tutkija ja hänen isänsä puolestaan oli lähetyssaarnaaja Pietari Kurvinen. Musikaalisuutensa Auvo peri molempien vanhempiensa puolelta. Hän oppi soittamaan pianoa jo varhain ja rakkaus musiikkiin säilyi läpi koko elämän.

Oppikoulun Auvo Kurvinen kävi Vammalan Tyrvään yhteiskoulussa. Filosofian kandidaatti hänestä tuli Helsingin yliopistossa vuonna 1941 ja lisensiaatti ja tohtori kymmenen vuotta myöhemmin. Hän opiskeli British Councilin stipendiaattina parisen vuotta myös Oxfordin St Anne´s Societyssa (nykyisessä St Anne´s Collegessa) ja suoritti siellä Bachelor of Letters -tutkinnon 1949 ja myöhemmin, vuonna 1962 myös filosofian tohtorin tutkinnon.

Kauppakorkeakoulussa hän toimi englannin kielen tuntiopettajana vuosina 1952-54 ja siirtyi sitten opettajaksi Helsingin yliopistoon, aluksi vuonna 1955 englantilaisen filologian assistentiksi ja 1957 saman aineen dosentiksi. Hoidettuaan useaan otteeseen apulaisprofessorin viransijaisuutta hän siirtyi vuonna 1958 Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun hoitamaan sinne perustettua englannin kielen oppituolia ja tuli nimitetyksi sen ensimmäiseksi vakinaiseksi haltijaksi 1960. Helsinkiin Auvo Kurvinen palasi 1963 englantilaisen filologian apulaisprofessoriksi. Kyseisen aineen varsinainen professori hän oli vuodesta 1972 ja jäi täysinpalvelleena eläkkeelle 1.2.1979.

Auvo Kurvinen oli hyvä organisaattori. Viran ulkopuolella hän oli vapautunut, ja silloin hänen luontainen vilkkautensa ja huumorintajunsa pääsivät oikeuksiinsa. Virassa hän saattoi olla sulkeutuneempi ja jännitteinenkin, ja tenttijänä häntä pidettiin ankarahkona. On vaikea sanoa, missä määrin tämä piti paikkansa; ainakin hän kantoi paljon huolta oppilaidensa menestyksestä ja oli aina valmis auttamaan heitä vaikeuksissa.

Hänen tieteellinen julkaisutoimintansa jäi suppeahkoksi, mutta oli kauttaaltaan korkealuokkaista. Hän oli medievalisti ja tekstikriitikko ja sellaisena kansainvälisesti korkealle arvostettu. Hänen 229-sivuisella väitöskirjallaan, kriittisellä editiolla kuningas Arthurin tarinapiiriin kuuluvasta runomuotoisesta ritariromaanista "Sir Gawain and the Carl of Carlisle" on todettu olevan huomattava merkitys; kansainväliset arvioinnit siitä ovat olleet jopa hyvinkin kiittäviä. Samaa luokkaa oli hänen kriittinen editionsa teoksesta "The Siege of Jerusalem in Prose", sekin myöhäiseltä keskienglannin kaudelta.

1990-luvun lopulla paljastui toisenlainen puoli Auvo Kurvisen kirjallisessa tuotannossa. Hänen serkkunsa, säveltäjä Toivo Kärjen 1940-luvun tuotantoon kuuluu iskelmiä, joihin sanoittajaksi on merkitty säveltäjä itse. Kärki oli kuitenkin puhtaasti säveltäjä; hän ei tehnyt yhtään sanoitusta. Tutkittuaan isänsä jäämistöä tämän kuoleman jälkeen säveltäjän poika Kalervo Kärki löysi viitteitä Toivo Kärjen ja Auvo Kurvisen yhteistyöstä. Asia varmistui Kurvisen jäämistöstä löytyneistä tiedoista. Kärjen sota-aikana säveltämistä iskelmistä noin puolet on Auvo Kurvisen sanoittamia. Mm. tango "Köyhä laulaja" oli alun perin valssi "Liian kaunis", johon sanat oli tehnyt Auvo Kurvinen. Nimenomaan hänen toivomuksestaan yhteistyötä ei koskaan julkistettu. Kalervo Kärki arvelee syyksi Kurvisen tähtäimessä ollutta akateemisen uran.

Auvo Kurvinen kuoli 25.11.1979.

Lähteet: Tauno F. Mustanojan Auvo Kurvisen muistotilaisuudessa 11.2.1980 pitämä puhe

Artikkeli "Topi oli monipuolinen ammattilainen", Kaija-Leena Runsten, Maaseudun tulevaisuus 31.10.2001