Usko Kärki 1912-1999

Usko-karki-1912-1999

Usko Kärki syntyi Ähtävällä 2.3.1912 rovasti Frans Kärjen ja lähetyssaarnaaja Ester Kärjen seitsenlapsisen perheen vanhimmaksi. Vanhempien vahvan uskonnollisen vakaumuksen vuoksi kaikille lapsille annettiin raamatulliset etunimet: Usko, Lahja, Armo, Toivo, Rauha, Voitto ja Ilo. Sisarusparvi oli sangen musikaalinen; Usko itse soitti viulua Ylioppilaskunnan soittajissa ja jatkosodan aikana Äänislinnan kaupunginorkesterissa. Hänen nuorempi Toivo-veljensä sai jopa ammatin itselleen musiikin parissa toimien mm. säveltäjänä.

Usko Kärki kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen Klassillisesta Lyseosta 1931. Vanhemmat olisivat halunneet esikoisestaan papin, mutta Usko aloitti oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa 1931 ja vuonna 1936 hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon. Samana vuonna Usko Kärki kihlautui laihialaisen Mirja Luhtalan kanssa ja heidät vihittiin huhtikuussa 1938. Ripeään tahtiin perheeseen syntyi viisi lasta: Mikko (1940-), Matti (1941-), Ilkka (1944-), Pirkka (1945-) ja Hannele (1947-, nyk. Eklund).

Pitkän työuransa Usko Kärki suoritti ansiokkaasti Suomen oikeuslaitoksen palveluksessa. Hän aloitti Vaasan hovioikeudessa vuonna 1936 ja sai varatuomarin arvon 1939. Hovioikeudenneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1957. Pisimmän rupeaman hän toimi Lapuan tuomiokunnan kihlakunnantuomarina vuosina 1958-75, mistä virasta hän jäi eläkkeelle. Vuosina 1939-41 hän hoiti Piippolan, Lapin, Oulun ja Iin tuomiokuntia. Vuosina 1951-56 hän toimi Vaasan tarkastusoikeuden puheenjohtajana ja 1956-58 Vaasan maanjako-oikeuden puheenjohtajana. Kyseisistä oikeuksista ensimmäinen käsitteli maanhankintalain mukaisia maanluovuttajien ja maansaajien välisiä asioita ja jälkimmäinen maariitoja. Oikeudet toimivat asutushallituksen alaisuudessa toimialueinaan Vaasan, Oulun ja Lapin läänit.

Vuosina 1952-82 Kärjellä oli pitkäaikainen sivuvirka Vaasan sotaoikeuden puheenjohtajana. Hänellä oli myös lukuisia luottamustehtäviä; Suomen lakimiesyhdistyksen Vaasan osaston perustaja- ja kunniajäsen, jäsenyydet Laihian kunnan- ja kirkkovaltuustoissa sekä Ilkka Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajuus. Hän oli myös Vaasan Suomalaisen Klubin kunniajäsen ja Lapuan rotarypresidentti 1965-66. Sotilasarvoltaan Kärki oli kapteeni (1971). Hänellä oli seuraavat ansiomerkit: VR4 40, Tsmm, VR4tlk 42, Jsmm, SLK K 1968 sekä Keskustapuolueen kultainen ansiomerkki 1986.

1952 Usko Kärki oli mukana perustamassa Kurvisen sukuyhdistystä Ilomantsissa. Kurvisia hän oli äitinsä Esterin kautta, joka oli lähetyssaarnaaja Pietari Kurvisen tytär. Pietari Kurvinen puolestaan oli Kurvissuvun kantaisän Paavo Kurvisen pojanpojan pojanpoika. Usko Kärki laati sukuyhdistykselle edelleen voimassaolevat säännöt.Sydämellisen humanistin Usko Kärjen monipuolinen ja sisältörikas elämä tuli päätepisteeseensä 11. tammikuuta 1999, lähes 87-vuotiaana.

Lähteet: Pirkka Kärjen isänsä muistotilaisuudessa pitämä puhe Usko Kärjen elämänvaiheista sekä lehtien muistokirjoituksen materiaalia, jotka Pirkka Kärki luovutti sukuseuran käyttöön.